Hävikistä hyvikkiä


Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 11.–17. syyskuuta. Etelä-Karjalan Osuuskaupassa Hävikkiviikko on 52 kertaa vuodessa: roskiin päätyvän ruoan määrän minimoiminen on keskeinen osa eekoolaisten arkityötä, joka päivä ja joka viikko.

10.09.2023

Valtakunnallista Hävikkiviikkoa vietetään tänä vuonna 11.–17. syyskuuta.
Etelä-Karjalan Osuuskaupassa Hävikkiviikko on 52 kertaa vuodessa: roskiin päätyvän ruoan määrän minimoiminen on keskeinen osa eekoolaisten arkityötä, joka päivä ja joka viikko.

Eekoon marketkaupan henkilökunnan työ on jatkuvaa tasapainoilua tuotteiden saatavuuden varmistamisen ja hävikin välttämisen välillä. Parhaan asiakaskokemuksen kannalta on tärkeää, että valikoimiin kuuluvat tuotteet ovat ostettavissa koko kaupan aukioloajan. Toisaalta on myös pidettävä huolta, etteivät tuotteet pääse vanhenemaan käsiin.

– Hävikin minimointi on paitsi taloudellisesti järkevää, myös tärkeä ympäristökysymys. Se on konkreettinen tapa tehdä oikeasti vastuullisia tekoja yhdessä asiakasomistajiemme kanssa, kuvailee kenttäpäällikkö Hanna Europaeus-Laari.

Hävikin vähentämisessä tärkeintä on asiakkaiden tarpeisiin osuvasti vastaavat valikoimat sekä vilkas myynti.

– Mitä paremmin kauppa käy, sen nopeampi on tuotteiden kierto ja sitä vähemmän syntyy hävikkiä, kiteyttää Lappeenrannan Prisman päivittäistavaraosaston myyntipäällikkö Merja Haiminen.

Oikeat tilausmäärät tärkeintä

Merkittävin työ hävikin hallinnassa tapahtuu jo ennen kuin tuotteet laitetaan kaupan hyllyille. Pyrkimyksenä on, että tilausmäärät vastaavat tuotteiden kysyntää, jokaisessa myymälässä ja jokaisena päivänä. Suurin osa tuotteista on mukana S-ryhmän ennustepohjaisessa tilausjärjestelmässä, joka hyödyntää aiempien vuosien myyntidataa ja raportteja, huomioiden myös tapahtumat, sesongit ja sääennusteet.

– Järjestelmien varaan tilauksia ei kuitenkaan voi jättää, vaan tavarapelin toimivuus on hyvin pitkälle ammattitaitoisten myyjiemme näpeissä. Seuraamme jatkuvasti järjestelmän tilausmääriä ja teemme päivittäin korjausliikkeitä, lisäten yhtä tuotetta ja vähentäen toista. Lisäksi hedelmät ja vihannekset tilataan edelleen käsityönä, samoin Ruokatorin tuotteet, Merja Haiminen selvittää.

56 592 kiloa hedelmiä ja vihanneksia pois biojätteestä

Kaupan henkilökunnan rooli on keskeinen myös kuormien tarkistamisessa, tuotteiden hyllyttämisessä sekä päiväysten vahtimisessa. Kun viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päivä alkaa olla käsillä, tuote saa punaisen –30 % -lapun kylkeensä. Illalla kello 18 alennus tuplaantuu 60 prosenttiin.

– Punalaputetut tuotteet käyvät kaupaksi todella hyvin, Hanna Europaeus-Laari kuvailee.

Hiukkasen kolhiintuneista ja parhaat päivänsä nähneistä, mutta edelleen täysin käyttökelpoisista hedelmistä ja vihanneksista myyjät kokoavat asiakkaille valmiiksi sekalaisia Hevikki-laatikoita ja -pusseja.

– Viime keväänä pudotimme Hevikki-pakkausten kilohintaa liki kolmanneksella, 65 senttiin. Eekoon kaikkien ruokakauppojen hedelmien ja vihannesten Hävikistä hyvikiksi -myynti oli tämän vuoden tammi-elokuussa peräti 56 592 kiloa, mikä oli suoraan pois biojätteestä.

Eekoon hävikkitalkoisiin kuuluvat myös lahjoitukset hyväntekeväisyyteen.

– Kaikilla myymälöillämme on ruoka-avun toteuttamisessa paikallinen yhteistyökumppani, joka noutaa myymättä jääneitä tuotteita lahjoitettavaksi eteenpäin vähävaraisille perheille.

Ravintoissakin hävikkiä vähennetään systemaattisesti

Eekoon ravintoloissakin hävikin jatkuva vähentäminen on systemaattista työtä, jota kehitetään koko ajan.

– Kokeillamme on hyvä näppituntuma siitä, kuinka paljon ruokaa kuluu esimerkiksi 50 tai 200 asiakkaan aamiaisella. Aamupuuroa keitetään kulutusta vastaavasti, pekonia paistetaan pienissä erissä, jotta sitä ei jää syömättä ja vaihdamme tarjoiluastioita pienemmiksi, jos väkeä on aamiaisella vähemmän, kuvailee aamiaisvastaava Satu Nuppola Original Sokos Hotel Lappeesta.

Ruokamäärä punnitaan aina ennen esille laittoa sekä pöydän korjaamisen jälkeen.

– Nopeasti kuivuvat ja herkästi pilaantuvat tuotteet päätyvät aamiaisen purkamisessa hävikkiin, mutta kaikki muu pakataan ja käytetään myöhemmin.

Aamiaishävikistä, kuten yleensäkin noutopöytätarjoilusta, ylivoimaisesti suurin osa syntyy asiakkaiden lautasille jättämästä ruoasta.

– Green Key -hotellina yritämme jatkuvasti herätellä asiakkaitamme ajattelemaan asiaa. Kannustamme ottamaan ruokaa lautasella kerralla vähemmän ja hakemaan lisää, mikäli vatsa vetää.

Satu Nuppola, Original Sokos Hotel Lappee

Ruokaa kannattaa ottaa lautaselle vain sen verran kuin varmasti jaksaa syödä, Satu Nuppola opastaa.

7 566 ResQ annosta

Ravintoloiden ruokahävikkiä vähentää myös syömättä jääneen ruoan myyminen ResQ Club -mobiilisovelluksen kautta. Viimeisten 12 kuukauden aikana Eekoon ravintoloista on myyty ResQ:ssa 7 566 ruoka-annosta, jotka olisivat muutoin päätyneet biojätteeseen. Annosluku säästi hiilidioksidipäästöjä 18 915 kg.

Hävikkiuhan alla olevaa ResQ-ruokaa tarjoavat edullisella hinnalla Eekoossa Aino Kahvila & Ravintola, Angus, Cafe Mylly, Coffee House IsoKristiina, Lappee Meetings & Events, Pizza & Buffa, Presso, Sokos Hotel Lappee sekä ABC liikennemyymälöiden ravintolat.

Suurin osa hävikistä syntyy kotitalouksissa

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa, joissa heitetään ruokaa roskiin henkilöä kohden 20–25 kiloa vuodessa.

Ruokahävikin jakautuminen elintarvikeketjussa:
·       Kotitaloudet 33 %
·       Elintarviketeollisuus 23 %
·       Ravintolat 17 %
·       Kauppa 16 %
·       Alkutuotanto 11 %

(Lähde: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021, Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta)