Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekee tärkeää työtä Etelä-Karjalassa

Ongelmat ovat muuttuneet siitä, kun Mannerheimin Lastensuojeluliitto  perustetiin sata vuotta sitten, mutta tavoite ei: Lapset tulevat edelleen ensin.

Sata vuotta sitten Suomessa joka kymmenes lapsi kuoli jo vauvana, ja sairaudet piinasivat köyhää kansaa niin, että miehet elivät keskimäärin 37-vuotiaiksi ja naiset 40-vuotiaiksi.

Kun Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) perustettiin 1920, lasten ja lapsiperheiden ongelmat olivat kovin toisenlaisia kuin nykyisessä hyvinvointi-Suomessa.

— Enää emme organisoi neuvolaverkostoa tai perusta lastensairaalaa, sillä MLL:n kehittämät palvelut ovat siirtyneet yhteiskunnan hoidettaviksi. Tarpeettomiksi emme kuitenkaan ole itseämme pystyneet tekemään, vaan edelleen perheillä on ongelmia, ja niiden ratkaisemisessa pyrimme olemaan apuna, sanoo Marjaana Peronmaa, MLL:n Kaakkois-Suomen piirin koordinaattori.

Jos liiton perustajat kenraali Mannerheim ja hänen sisarensa Sophie Mannerheim tulisivat vierailemaan MLL:n Kaakkois-Suomen piirin Etelä-Karjalan toimistolla Lappeenrannan Koulukadulla, he kenties joutuisivat kysymään Peronmaalta ja tämän kollegalta Julia Lyytiseltä, että mikä ihmeen koordinaattori, perhesatama ja lukumummi ja miten niillä autetaan lapsia.

Peronmaa ja Lyytinen pyytäisivät sisaruksia istumaan, tarjoaisivat heille kahvikupilliset ja kertoisivat MLL:n nykyisestä perheiden auttamistyöstä.

Ystäväksi sitä tarvitsevalle

Julia Lyytinen järjestää Lappeenrannassa MLL:n vapaaehtoisuuteen perustuvaa tukihenkilötoimintaa, jossa kuka tahansa tavallinen yli 18-vuotias voi ryhtyä perhekummiksi, aikuiskaveriksi lapselle tai ystäväksi maahanmuuttajalle.

MLL järjestää vapaaehtoisille koulutuksen ja on tarvittaessa tukena heidän käytännön työssään. Vapaaehtoiselta ei vaadita sosiaali- tai terveysalan koulutusta, vaan ainoastaan halua antaa muutama tunti kuukaudessa toisen ihmisen auttamiseen.

— Jos lapsiperhe on vaikka muuttanut toiselta paikkakunnalta, eikä sillä ole mummoja ja pappoja arjen pyörittämisen apuna, perhekummista voi olla iso apu. Toisaalta yhtä hyvin perhekummiksi voi ryhtyä, jos itsellä ei ole lapsia tai lapsenlapsia, joita kuitenkin toivoisi ympäriltään löytyvän.

Aikuiskaveri puolestaan auttaa 6—17-vuotiaita lapsia ja nuoria.

— Aikuiskaveri on nimensä mukaisesti lapsen tai nuoren, jonka kanssa voi käydä vaikka retkellä tai luistelemassa tai vaikka vain istua ja jutella, Lyytinen kertoo.

Maahanmuuttajaäideille suunnatun ystävätoiminnan tarkoitus on tukea näiden kotoutumista Suomeen ja siten ehkäistä syrjäytymistä.

— Äidin hyvinvoinnilla on maahanmuuttajaperheissäkin iso vaikutus koko perheen hyvinvointiin, ja siksi äitejä on tärkeää tukea heidän uudessa kotimaassaan. Kielen oppiminen on myös tärkeää, ja se tulee ystävätoiminnassa kuin bonuksena, Lyytinen sanoo.

Sopessa perhesatama

Paikallisyhdistysten ylläpitämät perhekahvilat ovat kuin avoimia päiväkoteja, joissa samassa elämäntilanteessa olevien tapaaminen ja kokemusten jakaminen auttavat arjessa jaksamista. Perhekahviloidenkin toiminnasta vastaavat MLL:n vapaaehtoiset yhdessä kävijöiden kanssa.

Sopessa on myös mahdollisuus järjestää perhesatamia, joka on MLL:n palvelu eronneille lapsiperheille. Toinen perhesatama löytyy Pikku-Tirikan tiloista Armilankadulta, jossa toimii myös perhekahvila.

— Perhesatamassa poismuuttanut vanhempi voi tavata lastaan, jos tältä puuttuu paikka, jossa voisi viettää aikaa lapsensa kanssa. Mukana tapaamisissa on aina perheluotsi eli meidän vapaaehtoistyöntekijä.

Avioeron ajateltiin aikaisemmin olevan vain vanhempien asia, mutta nykyisin ymmärretään, että se vaikuttaa suuresti aina myös lapsiin. Perhesatamilla sekä lasten ja vanhempien erovertaisryhmillä MLL pyrkii auttamaan, jotta että kaikki selviäisivät hankalasta elämäntilanteesta niin hyvin kuin se mahdollista on.

— Olemme saamassa uutta rahoitusta parisuhteen tukemiseen pikkulapsivaiheessa, joten voimme sen turvin laajentaa toimintaamme tänä vuonna myös Imatralle, kun saamme kolmannen työntekijän Etelä-Karjalaan, Peronmaa lupaa.

MLL AUTTAA

• Perhekahviloita Imatralla, Lappeenrannassa (Armila ja Sammonlahti), Ruokolahdella, Simpeleellä, Savitaipaleella, Lemillä, Luumäellä.
• Perhesatamissa eronneiden perheiden poismuuttanut voi tavata lapsiaan, jos heillä ei ole muuta paikkaa.
• Tilapäistä lastenhoitoapua saa tilaamalla netistä osoitteesta lastenhoito.mll.fi tai p. 044-0303301 (arkisin 8—12). MLL:n ainoa maksullinen palvelu, palkkio menee hoitajalle.
• Lasten erovertaisryhmä lapsille, jossa lasta autetaan käsittelemän vanhempien eroon liittyviä tunteita ja muutoksia.
• Aikuisten erovertaisryhmässä pääsee tapaamaan samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä.
• Lukumummit ja -vaarit auttavat koulussa alaluokkalaisia, jotka tarvitsevat vahvistusta lukutaitoon ja -motivaatioon.
• Aikuiskaveri lapselle -toiminnassa vapaaehtoiset aikuiset viettävät aikaa 4—17-vuotiaan kanssa pari kertaa kuukaudessa.
• Perhekummi tarjoaa apua ja tukea pikkulapsiperheille näiden arjessa pari kertaa kuukaudessa.
• Ystäväksi maahanmuuttajalle -toiminta tukee maahanmuuttajaäitien kotoutumista Suomeen mm. oppimalla suomea vuorovaikutuksessa.
• Lue lisää kymenpiiri.mll.fi

KIINNOSTUITKO

Jos MLL:n tukihenkilötoiminta Etelä-Karjalassa kiinnostaa tai haluaisit perheellesi tukea, ota yhteyttä: Julia.Lyytinen@mll.fi tai 0400 873 603.

Jos tarvitse apua perhesatamasta tai muusta eroauttamistyöstä, ota yhteyttä: Marjaana.Peronmaa@mll.fi tai 050 358 8394.